| Tommin
haaveissa eleli jo pitkään ajavan koiran hankinta, sen myötä saisi
jatkettua metsästyskautta paljon pidemmälle. Linnustus on kuitenkin niin
lyhyt aikaista. Monia rotuja tutkiskellessa dreeveri tuntui erittäin
hyvälle vaihtoehdolle. Kävimme tutustumassa kennel Drevmarkens'issa
dreeverihin ja niiden ihastuttava rauhallisuus teki vaikutuksen. Olimme jo
varailleet urospentua, mutta Hugon tultua taloon aloimme hieman epäröimään
kun olisi kaksi nuorta uros koiraa talossa. Mutta kun kennelin sivuille
tuli kuvat pennuista, halusimme välttämättä Hejjan, siis uros vaihtuikin
narttuun. Hejjan kuvaa katsellessamme päätimme ottaa yhteyttä Olliin ja
kysellä koiraa. Mutta eihän kaikki ihan niin helposti, Olli lupasi miettiä
ja kävimme katsomassa Hejjaa. Sitten Hejjan ollessa noin neljä kuukautta
saimme hänet kotiin ja siitähän sitten hetimiten alkoikin Tommin ja Hejjan
metsästysharjoittelut.
Hejja alkoi ajamaan 1,5vuotiaana
jänistä kunnolla. Jos alueella on jäniksiä, niin ajo on varma. Syksyllä 2004 Hejjasta löytyi uusia
piirteitä. Ennen sai ketut ja muut olla rauhassa, mutta alkusyksystä
kaikki oli toisin. Hejja innostui ketusta kovin ja ajoi useamman kerran
kettua useita tunteja. Tommi tykkäsi enemmän tuosta jäniksen ajelusta, niin Hejja otettiin aina pois ketun ajosta. Mutta eipä se auttanut, Hejja ajaa
mielellään kettua ja sittemmin on saanut ajaa kumpaa vain. Hejja ajaa myös supia ja pientä lähikontaktiakin on tullut... Ajo raikaa
useamman kerran viikossa, aina kun vaan metsään lähtee :) Syksyjen aikana on
vain muutama kerta että ajoa ei olisi tullut.
Hejja on aivan mahtava niin seura- kuin
metsästyskoira! Liki huomaamaton koti oloissa, nukkuu kainalossa ja
leikkii muiden koirien kanssa. Sängyssä köllöttely on aivan parasta,
etenkin lasten sängyssä. Vieraiden syliin pitää päästä pienen alkuhaukun
jälkeen hakemaan silittelyä ja rapsutuksia. Hejja tykkää lapsista
paljon, nukkumapaikkakin on muuttunut niiden sänkyihin...
Hejjalta
onnistuu myös noutaminen - ehkä spanieli seura tekee kaltaisekseen :).
Uimista unohtamatta :D :D. Soveltuvuus spanieleiden kanssa on loistavaa ;). Hejja ja Hugo ovat kovia hymyilemään, silloin kun heillä on hauskaa niin
molemmat hymyilevät siten, että hampaat näkyvät :)
Hejja sairasti
kurkunpääntulehduksen tammikuun alussa 2006 ja tämän jälkeen ääni
muuttui matalaksi yksiääniseksi. Kokeissa käyminen on jäänyt tämän
takia :(

|