Meidän perheeseemme kuuluu minä Marja, mieheni Tommi sekä tyttäremme Viivi (syntynyt 10/02) ja (Tiia 11/07) ja poikamme Tuukka (syntynyt 09/04). Me käymme töissä Suolahdessa, minä hotelli-ravintolassa kokkina ja Tommi Valtralla. Tällä hetkellä hoidan lapsia kotona. Asumme pienessä Sumiaisten kunnassa joka sijaitsee Jyväskylästä koilliseen n. 65km. Talomme sijaitsee Keitele - järven rannalla, upeiden kalastus- ja metsästysalueiden läheisyydessä. Koiramme saavat nauttia vapaudesta aina pihassamme sekä kesällä uiden rajattomasti ja talvella jäällä kirmaten.

Koiraharrastukseni alkoi aivan pienenä tyttönä mummolan norjan harmaalla hirvikoiralla. Päätin opettaa hieman laiskalle Pikulle aitahyppelyä, istumista, luoksetuloa ja kaikkea muuta mitä mieleen juolahti. Piku teki mitä pyysi, mutta intoa koiralla ei tainnut touhuihin olla... Mutta ohjaajalla sitäkin enemmän, joten koira toimi pyyntöjen mukaan.

Ensimmäisen oman koiramme saimme liki vahingossa. Sain kuulla, että Suolahdessa on englanninspringeri uros vailla kotia. Itse kun en voinut sitä ottaa (asuin kotona ja isäni on allerginen sekä astmainen), kaupittelin sitä mieheni veljelle. Ja niinhän siinä kävi, että Rambo muutti Kimmolle. Kävimme Rambon kasvattajan luona usein ja siellä ihastuin pieneen Melliin. Se oli sellaista rakkautta ensisilmäyksellä, ihastuin häneen saman tien. Kävin tottelevaisuuskoulutuksessa Mellin kanssa ja aloin ottamaan sitä hoitoon, siis viikonlopuksi veneilemään jne. Niinhän siinä kävi, että halusin Mellin pysyvästi meille, isäni allergioista huolimatta. Niin hän tuli sijoitukseen meille noin  vuoden ikäisenä. Myöhemmin Mellin kaveriksi tuli hänen pentunsa Moona.

Koiraharrastus alkoi Mellin myötä oikein toden teolla. Tommi aloitti lapsuudessaan isänsä kanssa metsästyksen ja metsästys jatkui Mellin kanssa. Metsästysharrastus jatkuu edelleen ja se olikin vaikuttava tekijä taloa etsiessämme. Kaikkia koiriamme käytetään tai on käytetty metsästyksessä, toisia enemmän kuin toisia. Tommilla on aina ollut haaveena ajava koira, joten dreeverimme Hejja saapui meille syksyllä 2002. Näin Tommin harrastus jatkuu myös linnustuksen päätyttyä. Uusimpana metsästysmuotona Tommi aloitti hirven metsästyksen, ihan metsästämisen ilosta.

Minulla oli haave cockerspanielista jonka hankimme näyttelyitä silmällä pitäen, ja Miisa nauttikin näyttelyistä suunnattomasti. Miisasta tulikin vuonna 2000 juniorivoittaja ja myöhemmin myös muotovalio. Hugo tuli meille uutena vuotena 2002. Hän on osoittautunut todella hyväksi metsästyskoiraksi - vaikka alkuperäisiin suunnitelmiin kuului näyttelyt joissa hän on myös pärjännyt hyvin. Jessican haimme Ruotsista keväällä 2004. Jessicasta on kasvanut ja kehittynyt oikein mukava ja monipuolinen koira,  joka on osoittautunut jo hyväksi metsästyskoiraksi sekä näyttelykoiraksi. Seuraava koira oli Tommin todella pitkäaikainen haave. Saksanseisoja Peto tuli ilostuttamaan meitä keväällä 2006.

Minun pääpaino koiriemme kanssa harrastamisessa on näyttelyissä sekä jäljestämisessä. Molemmissa käymme jonkin verran, innostuksen ja vapaa-ajan mukaan. Minun tuli suoritettua metsästäjätutkinto loppusyksystä 2005, joten minäkin pääsin koiriemme kanssa metsälle syksystä 2006 alkaen.

Kasvattaminen alkoi harrastamisen ohessa ja toivon muidenkin ihmisten saavan iloa ja riemua näiden ihanien luppakorvien myötä. Tavoitteeni on kasvattaa luonteeltaan avoimia, reippaita, monipuolisia koiria unohtamatta niiden alkuperäistä käyttötarkoitusta - metsästystä, sekä ulkomuodoltaan kauniita ja terveitä spanieleita joista on iloa koko perheelle. On ollut hienoa saada paljon uusia ystäviä kasvattieni omistajista sekä muista koirien myötä tutuksi tulleista ihmisistä.

Koirista on muodostunut meille elämäntapa. Omien koirien lisäksi meillä on kasvatteja tai ystäviemme koiria kyläilemässä tai hoidossa, kaikki sulassa sovussa keskenään. Niin ihmiset kuin koirat :)